BARBETIN TURKKI

Rotumääritelmän mukaan barbetin karvapeite on pitkää, villavaa ja kiharaa. Karva muodostaa leukaparran (barbe), jonka mukaan rotu on saanut nimensä. Koska turkki on rodun tärkeä erityispiirre, sitä tulee hoitaa asianmukaisesti ja huolehtia koiran hyvinvoinnista. Turkkilaatuja voi olla monenlaisia: laineikasta tai kiharaa ja toisen turkki voi paakkuuntua helpommin kuin toisen. Itse olen havainnut parhaiksi turkinhoitovälineiksi hyvän karstan (pehmeä ja taipuisa karsta, joka ei revi, mutta selvittää takut) ja villakoirakamman sekä hyvät sakset. Iho-ongelmien välttämiseksi turkkia tulee hoitaa säännöllisesti ja avata takut. Muutoin pitkä turkki voi huopaantua, eikä ole tarkoituksenmukaista seisottaa koiraa tuntikausia trimmauspöydällä ja nyhtää huopaa auki. Takkuinen turkki kiristää ihoa ja voi aiheuttaa ihotulehduksia, koiralla on paha olla paakkuisessa ja takkuisessa turkissa! Turkin voi myös trimmata kauttaaltaan lyhyeksi. Itse pidän barbettieni turkit lyhyempänä metsästyskautena, jolloin koiran turkkiin tarttuu vähemmän risuja ja muuta likaa metsällä. Likainen turkki myös pakkuuntuu helpommin, joten pesua ei kannata välttää. Pidä turkki mieluummin lyhyenä kuin hoitamattomana. Jos turkinhoito tuntuu hankalalta, voi koiraa käyttää säännöllisesti ammattitrimmaajalla, mutta ammattitrimmaajakaan ei ole takkuturkin selvittäjä, ellei siitä erikseen ole sovittu :) Näyttelyissä tuomarit usein arvostavat pitkää ja hoidettua turkkia, onhan se ranskanvesikoiran ominaispiirre.